Kirjastoissa järjestetään nykyään paljon tapahtumia. Se voi olla ihmetys, jos on tottunut hyssytteleviin kirjastonhoitajiin ja hiljaiseen lukemisympäristöön. Kirjastotila on kuitenkin ollut murroksessa ja yksi näistä uusista muutoksista ovat tapahtumat. On kirjoituspajoja, askartelupajoja, satutunteja, koulutuksia ja jopa tietyn kirjasarjan teemaisia tapahtumia. Ja jotta nämä kaikki järjestelyt tulisivat ihmisten tietoon, niitä varten kannattaa käyttää nykyaikana sosiaalista mediaa. Ihmisten on helppo bongata sieltä mieluista tekemistä jopa päivittäin muun skrollaamisen lomassa. Kaikkea mainontaa ja lappusta ei välttämättä huomaakaan fyysisissä tiloissa, varsinkin, jos kyseessä on iso, moniosastoinen kirjasto.
Tällä kertaa aiheenani on suunnitella, miten tapahtumia voisi markkinoida somessa, eli miten hyödyntää sosiaalisen median työkaluja kirjastossa. Tämä ei kuitenkaan ole toimeksiannollinen suunnitelma – teen tämän oppimistehtävänä. Olen ottanut tehtävään esimerkiksi lukupiiritapaamiset, sillä ne ovat verrattain yleisiä kirjastoissa. Järjestäminen on suht helppoa, sen voi tehdä monella eri tavalla ja markkinointi sosiaalisen median avulla on erittäin kätevää. Lisäksi lukupiiri on oiva keino saada ihmiset keskustelemaan lukemastaan ja lisätä yhteisöllisyyttä. Kirjojakin saattaa mennä reilusti lainaan ja suosittelua lähipiirille tulla sivutuotteena, jos lukupiiriläiset ovat innokkaita kirjastonkäyttäjiä ja lukijoita. Eli kaikki hyötyvät, niin asiakkaat kuin kirjasto.
Lukupiirin suunnitelma
Ennen mitään muuta on tärkeää päättää, millaisen lukupiirin olemme pitämässä. Lukupiiriä varten suunnittelin, että:
- Aihe on ajankohtainen “syksystä talveen”.
- Tapaamiskertoja on syyskuusta joulukuuhun neljä kappaletta, eli noin joka kolmas viikko / kerran kuussa.
- Lukupiiri on avoin, kuka tahansa saa tulla millä tahansa kerralla paikalle.
- Kirjat liittyvät vuodenaikaan jollakin tavalla esimerkiksi miljöön kautta.
- Teokset on valittu (aikuisten) kaunokirjallisuuden puolelta.
- Tavoitteena on saada ihmiset innostumaan lukemisesta ja löytää uusia mieluisia kirjoja. Myös päästä keskustelemaan niistä ja ehkä vuodenajoista, niiden näkymisestä kirjoissa jne.
- Konkreettisena "sometavoitteena" on mainostaa lukupiiriä selkeästi ja päivittää postauksia, esimerkiksi verkkokirjaston tapahtumakalenteria. Täten varmistetaan, että tapahtumasta ollaan selvillä ja tieto liikkuu.
Kohderyhmä olisivat siis erityisesti lukevat aikuiset. Toisaalta ylä- tai alaikärajaa ei varsinaisesti ole, kuka tahansa nuori tai vanhempi saa osallistua. Kirjat on kuitenkin valikoitu ns. aikuisten kaunokirjallisuuden osastolta (eli ei nuortenkirjoja), joten tämä on osallistujien tiedettävä. Yleensä, jos lukupiirin kohderyhmä olisivat nuoret, asia merkittäisiin lukupiiri-ilmoitukseen erikseen. Tässä tapauksessa oletuksena on, että kirjastonkäyttäjät näkevät jo kirjoja lainatessa, että ne ovat perus kaunokirjallisuuden puolelta.
Somen hyödyt
Somen avulla on mahdollista saada yhteys laajemmalle alueelle, esimerkiksi koko kuntaan. Voi olla, että osa asiakkaista ei edes käytä kirjastoa niin usein, että tulisi juuri tapahtumapäivänä tai -viikkona paikalle. Somen avulla postausta voidaan yleensä jakaa eteenpäin entistä suuremmalle joukolle kuin vaikka yhden kirjaston sisällä. Samalla vältytään siltä, että ei vahingossa mainosteta esimerkiksi lähikirjaston tapahtumaa pääkirjaston tiloissa. Tämä voisi aiheuttaa hämmennystä, jos lukija ei keskity tapahtuman tietoihin kunnolla.
Some ratkaisee myös taloudellisia menoja. Tapahtumaa järjestävän ei tarvitse tulostaa hirveää määrää fyysisiä mainoksia. Kirjastotilakin säästyy turhalta sotkulta, kun joka paikassa ei ole lappuja tai pöytätilaa jää tapahtumamainoksien alle. Sopivia somekanavia poimiessa voidaan taas valita ilmaiset, suositut vaihtoehdot. Täten vältytään myös alustan kustannuksilta, sillä onneksi monen potentiaalisen kohderyhmäläisen käyttämä somekanava on ilmainen. Valitut kanavat ilmoitan seuraavassa kappaleessa “Käytettävät alustat”.
Tykkäyksien tai muun sosiaalisen aspektin kautta voidaan myös arvioida, onko tapahtumasta kiinnostuttu. Esimerkiksi on mahdollista tehdä arvio, onko postaus tavoittanut osallistujat tai onko idea kiinnostava, hauska tai muuten miellyttävä. Näitä voi käyttää hyödyksi aivan lopuksi, jos ja kun halutaan jakaa kokemuksia muille työntekijöille. Tästä kerron lisää kappaleessa “Yhteenveto”.
Käytettävät alustat
Somea käytetään kirjastoissa melko ahkerasti, kuten mainitsin aiemmassa blogitekstissäni “Sosiaalisen median käytöstä - vapaa-ajalla videoita, töissä tiedottamista” (2024). Instagram ja Facebook ovat erityisesti kirjastojen käyttämiä somealustoja blogintekstin parin esimerkin pohjalta. Jos saisin nyt veikata miksi, tämä johtunee esimerkiksi siitä, että molempiin alustoihin voi luoda tekstisisältöä ja lisätä videoita tai kuvia. Tapahtumamarkkinointiin ne tuntuvat käyvän siis oikein hyvin, sillä kuvien ja tekstin avulla voi olla helppo tiedottaa tulevista tapahtumista. Siksi valitsisin juuri nämä kaksi, plus kirjaston omat verkkosivut. Omille verkkosivuille, esimerkiksi Finna-pohjaiselle alustalle (ks. esimerkiksi Finna.fi), voi laittaa helposti tapahtumia ja erotella ne hyvin esimerkiksi kirjallisuuteen liittyviksi. Tämä näkyy hyvin Vaski-kirjastoverkoston (viitattu 15.10.2024) etusivulla, jossa on tapahtumanostoja.
Toteutus on hyvä tehdä sekä verkkokirjastossa että somessa. Kuten aiemmin mainitsin, molempia käyttää luultavasti oma ryhmänsä tai jotkut käyttävät sekä somea että verkkokirjastoa. Harto Pönkän (2024) sosiaalisen median katsauksen mukaan juuri somen käyttö päivittäin vaihtelee ikäryhmittäin. Jokaisen ryhmän suosimat palvelut ovat erilaisia. Facebook nousee kuitenkin useamman ikäluokan tilastoissa esiin, 25-vuotiaista ylöspäin. Instagram (kuvat, ei tarinat tai Instagram Reels) on myös aikuisten kanssa aika suosittu, ja se on 35-vuotiasta ylöspäin aina kolmanneksi tai neljänneksi käytetyin päivittäinen somekanava. Tämän voittavat vain esimerkiksi Whatsapp (viestipalvelu, jota ei käytetä markkinointiin kirjastoissa) ja Youtube (pitkien videoiden tekeminen vie paljon aikaa ja täten resursseja). Voidaan siis olettaa, että Instagram ja Facebook voisivat olla toimivimpia alustoja. Näissä on paljon kohderyhmäläisiä, ensisijaisesti aikuisia, ihan päivittäin.
Somekanavia käyttävät mahdollisesti juuri kirjaston palveluista kuten tapahtumista kiinnostuneet. Voidaan olettaa, että edes jotkut kanavaa seuraavat haluavat tietää, mikäli kirjasto tarjoaa mielenkiintoista tekemistä heille. Instagramista ja Facebookista siis varmasti löytäisi innokkaita kohderyhmäläisiä. Somesta on tässäkin erinomaista hyötyä, sillä kohderyhmäläisiä on koko somen verran tarjolla. Joku on aika suurella todennäköisyydellä kiinnostunut lukupiiristä.
Kirjaston tapahtumia voi markkinoida myös verkkosivuilla, kuten verkkokirjastossa. Teknisesti ottaen kyseessä ei ole ensisijainen sosiaalinen media (vaikka lukemia kirjoja voikin joissain kommentoida ja tähdittää), mutta alusta on merkittävä kirjastonkäyttäjille. Täten asiakkaat, jotka käyttävät verkkokirjastoa esimerkiksi lainojensa uusimiseen tai kirjojen varaamiseen saattavat nähdä, millaisia tapahtumia kirjastolla on tarjolla. Tässä tietysti riippuu, kuinka aktiivisesti kirjasto haluaa mainostaa omilla verkkosivuillaan tapahtumia vs. somessa. Toisaalta mielestäni pelkät verkkosivut eivät välttämättä aina riitä tapahtuman maksimaaliseen markkinoimiseen. Mitä useammalla alustalla tieto on, sen paremmin se menee asiakkaille perille. Kaikkia alustoja, eli Instagramia, Facebookia ja verkkokirjastoa, kannattaa käyttää mahdollisuuksien mukaan.
Postauksen sisältö konreettisesti
Lukupiiriä markkinoitaisiin kuvin ja tekstein Facebookissa ja Instagramissa. Kuvissa on hyvä olla selkeästi, mitä tapahtuu ja missä: Loppuvuoden lukupiiri kirjastossa x, aiheena 'syksystä talveen'. Liikaa kuviin ei kuitenkaan pidä laittaa, etteivät ne muuttuisi sekaviksi. Kuvatekstiin laitetaan tärkeimmät tiedot, esimerkiksi kaikki tapaamiskerrat sekä valitut kirjat, että halukkaat ehtivät varata ne ajoissa ja lukea tiettyyn päivämäärään mennessä. Tarkoituksena on siis markkinoida lukupiiriä ja varmistaa, että tiedot ovat selkeästi ja oikein näkyvillä. Jos on mahdollista, esimerkiksi Facebookissa, voidaan postaukseen liittää tarkka osoite. Mikäli taas kuvia halutaan lisätä, pitää tarkistaa, että niissä on sopivat lisenssit. Turvallisinta on käyttää CC-lisensoituja kuvia. Sopivia ovat Kopiraittilan (n.d.) mukaan esimerkiksi CC-BY (mainitaan tekijän nimi) ja CC0 (tekijä on luopunut oikeuksistaan miten vain voi, saa käyttää mihin tahansa tarkoitukseen).
Verkkokirjastossa toimitaan tietysti sivun mahdollisuuksien mukaan. Tärkeintä ovat jälleen tapaamisten päivämäärät, missä kirjastossa lukupiiri järjestetään, mikä on aihe ja mitä kirjoja luetaan jne. Oleellisessa on kuitenkin tärkeää pysyä, että viestintä olisi selkeää. Kuvien kanssa toimitaan samalla tavalla kuin edellisissä somepalveluissa. Kuten aiemmin mainitsin, verkkokirjastoon tullaan yleensä etsimään ja varaamaan teoksia, joten tapahtuman mainonta ei välttämättä hyppää aivan heti silmille. Se on kuitenkin hyvä paikka, sillä verkkokirjaston käyttäjiä voi olla monenlaisia.
Yksityisyys, turvallisuus ja somepalveluiden käyttö
Yksityisyys ja turvallisuus on aika helppo mahdollistaa avoimissa lukupiiritapahtumissa. Tässä sama ryhmä ei kokoonnu niin sanotusti suljettujen ovien takana, eli yhteystietoja ei tarvitse asiakkailta kerätä. Ainoa yksityiseen liittyvä asia, joka voisi tulla tässä vaiheessa mietintään, on lukupiirin vetäjän nimi. Lukupiirin järjestäjä voi näet ilmoittaa nimensä postauksessa, kunhan se hänelle itselleen sopii. Tämä voi helpottaa asiakkaita, sillä tällöin selkeästi joku tulee pitämään ohjelmaa ja häneltä voi kysellä lisätietoja. Kannattaa miettiä siis etukäteen, mitä tietoja järjestäjä itsestään haluaa kertoa. Nimi riittää yleensä, jos ryhmän ei tarvitse ottaa yhteyttä järjestäjään aina etukäteen.
Turvallisuuden puolesta kannattaa ottaa huomioon, että tapahtumasta tiedottaa tietty vastuuhenkilö. Sometilien tiedot kannattaa pitää hyvässä tallessa ja vain tiettyjen henkilöiden käsissä, kuten niin sanottujen somevastaavien. Lisäksi Kyberturvallisuuskeskus (2024) kehottaa pitämään huolta muun muassa vahvoista ja yksilöllisistä salasanoista eri palveluissa. Turvallisuusaspektia voi helpottaa yksinkertaisesti sillä, että lukupiirin järjestäjä tekee materiaalin ja tekstit, jotka somevastaava laittaa kirjaston somekanaviin. Täten tärkeät salasanat eivät ole suuren joukon hallinnassa ja turvallisuus pysyy. Somevastaava saattaa myös tietää, jos markkinointiin käytetään vain tiettyä ulkoasua, värejä tai pohjaa. Tätä kannattaa siis tiedustella etukäteen.
Koska käytössä ovat ilmaiset somepalvelut, ei käyttöönotto ole maksullista. Luultavasti somevastaava voi jälleen olla postauksia suunnitellessa erinomainen apukäsi, jos somepalvelut eivät ole tuttuja. Somevastaava saattaa myös entuudestaan tietää, mikä on käytetyin kanava ja kannattaako esimerkiksi muistuttelevia postauksia laittaa joka kuukausi uudestaan. Kirjastojen Instagram-sivuilla, kuten @turunkaupunginkirjasto (viitattu 15.10.2024) ja @kaarinankirjastot (viitattu 15.10.2024) en törmännyt ainakaan kuvissa tällaisiin muistutteleviin lukupiiripostauksiin. Yleensä kaikki ilmoitettiin vain yhdessä postauksessa (esimerkiksi Piikkiön kirjaston lukupiirit, ks. lähteet (viitattu 15.10.2024)). Itsekin kannattaa seurata postauksen suosiota ja reagointia, jotta on perillä siitä, miten ja millä somekanavilla ihmiset pyörivät.
Tapahtuman kulkiessa kannattaa siis järjestäjän olla aktiivinen markkinoinnin seuraaja, mutta tehdä myös yhteistyötä muiden tekijöiden kanssa ja kysellä parannusideoita. Halutessaan toki voi kysyä myös osallistujilta, mitä kautta he löysivät lukupiirin. Heihin on juuri yritetty ottaa yhteyttä ja se on joko onnistunut tai epäonnistunut. Näitä asioita voi siis tiedustella kohderyhmäläisiltä.
Yhteenveto
Suunnitelma alkaa olemaan valmis, joten selkeä yhteenveto on tarpeen. Tässä kaikista tärkeimmät asiat, jotka ovat tulleet suunnitteluvaiheessa esille:
- Suunnitelmassa kyseessä on lukupiiri aiheena “syksystä talveen”. Tapaamiskertoja on neljä kappaletta, yksi noin kerran kuussa.
- Kohderyhmänä ovat aikuiset, sillä kirjat valitaan ns. aikuisten kaunokirjallisuuden puolelta. Kohderyhmäläinen on kiinnostunut jakamaan ajatuksiaan lukemistaan kirjoista, hän haluaa löytää lisää mieluisia kirjoja ja/tai hän on kiinnostunut lukupiirin teemasta.
- Tapahtumaa markkinoidaan verkkokirjastossa, mutta erityisesti tämän tehtävän kannalta somessa: Facebookissa ja Instagramissa.
- Facebookia ja Instagramia käyttää merkittävä määrä 25-vuotiasta ylöspäin päivittäin (Pönkä 2024).
- Somessa markkinointi toteutetaan kuvien ja kuvatekstien kautta. Kerrotaan kaikki olennainen, kuten tapaamiskerrat ja luettavat kirjat.
- Jokaisen lukupiirikerran lähestyessä tarkistetaan, jos pitää päivittää tietoja esimerkiksi verkkokirjastossa.
- Mikäli kirjastolla on somevastaava, lähetetään postaukset hänelle tai tehdään muuten yhteistyötä. Jos kirjastolla on tietty pohja markkinointiesitteelle, varmistetaan se ja tehdään sen mukaan.
- Postauksia seurataan ja epäselvyyksien syntyessä (esimerkiksi miksi osallistujia on paljon tai vähän) heiltä kysytään, mitä kautta he löysivät lukupiiriin ja oliko kaikki ymmärrettävää.
Kun toteutus on tehty, saatu tieto kannattaa koota ylös muiden hyödyksi. Esimerkiksi suunnitelmasta voidaan tehdä isompi ohjerykelmä tai jopa pienimuotoinen raportti. Keskustelu olisi tärkeää, ei vain tapahtuman aikana vaan myös sen jälkeen monien eri tekijöiden kanssa. Esimerkiksi kollegat voivat hyötyä, jos somepostauksien jälkeen on huomattu jonkin osion toimivan erityisen hyvin. Esimerkiksi mitä asiakkaat ovat sanoneet, pitäisikö kirjaston panostaa johonkin tiettyyn somekanavaan? Ja ovatko kirjaston työntekijät tietoisia, miten somessa voidaan markkinoida tapahtumia?
Some on työkaluna erittäin hyödyllinen monelle toimijalle. Kirjasto, jonka tarkoituksena on jakaa esimerkiksi tietoa, voi hyötyä siitä, että erilaiset tapahtumat ja kirjat pääsevät somen kautta helposti näkyville. Lukupiiritapaamisten markkinoinnin lisäksi somea voisi käyttää muuhunkin: kirjavinkkauksiin, kirjailijahaastatteluiden tallentamisiin ja kulttuuritapahtumien markkinointiin. Vain taivas - tai tässä tapauksessa bittiavaruus - on rajana.
Lähteet
@turunkaupunginkirjasto. n.d.c. Turun kaupunginkirjaston Instagram-tili. Viitattu 15.10.2024. https://www.instagram.com/turunkaupunginkirjasto/
@kaarinankirjastot. n.d.d. Kaarinan kirjastojen Instagram-tili. Viitattu 15.10.2024. https://www.instagram.com/kaarinankirjastot/
@kaarinankirjastot. 2024. Postaus Piikkiön kirjaston lukupiireistä. Kaarinan kirjastojen Instagram-tili. Viitattu 15.10.2024. https://www.instagram.com/p/C_Us3TsqzDI/
Kopiraittila. n.d.b. CC-lisenssi. Kopioston materiaali. Teosten käyttö > CC-lisenssi. Viitattu 15.10.2024. https://kopiraittila.fi/teosten-kaytto/cc-lisenssi/
Kyberturvallisuuskeskus. 2024. Sometilit kuntoon, vinkit turvalliseen somettamiseen. Traficomin kyberturvallisuuskeskus. Viitattu 15.10.2024. https://www.kyberturvallisuuskeskus.fi/fi/ajankohtaista/sometilit-kuntoon-vinkit-turvalliseen-somettamiseen
Opiskelija V. 2024. Sosiaalisen median käytöstä - vapaa-ajalla videoita, töissä tiedottamista. Viitattu 14.10.2024. https://somessajabloggailua.blogspot.com/2024/09/sosiaalisen-median-kaytosta-vapaa.html
Pönkä, H. 2024. Sosiaalisen median katsaus 02/2024. Dia 6. Viitattu 15.10.2024. https://www.innowise.fi/fi/sosiaalisen-median-kaytto-suomessa-somekatsaus-022024/
Vaski-kirjaston verkkosivut. n.d. Tapahtumanostot. Viitattu 14.10.2024. https://vaski.finna.fi/#tapahtumanosto_kirjallisuus
Kommentit
Lähetä kommentti