Sosiaalisen median käytöstä - vapaa-ajalla videoita, töissä tiedottamista

Koska olen kaksituhattaluvun lapsi, olen tottunut internetin ja sosiaalisen median käyttäjä. En ole varsinaisesti kasvanut puhelin kädessä, mutta varttuneeksi minut voi laskea. Unohdan sen joskus itsekin - olen nähnyt, kuinka uudet somealustat nousevat, keräävät suosiota ja käyttäjäkuntaa, ja ajoittain liityn itsekin tähän joukkoon mukaan. Tunnen jopa nostalgiaa, kun näen vanhoja kuvia näiden alustojen logoista tai ulkoasusta, ja muistelen, kuinka ennen oli se ja se asia niin hienoa ja toimivaa. Esimerkiksi otan videopalvelu Youtuben. Laatikkomainen ulkoasu on pyöristynyt, muuttunut eräällä tavalla pehmeämmäksi ja turvallisemmaksi. Käyttäjäkunta ulottuu nyt selkeästi kaikenikäisiin, jopa pikkulapsiin. Youtubeen voi ladata ja katsella muiden videoita sekä tavanomaiseen sosiaalisen median tapaan vuorovaikuttaa. Videoita voi kommentoida, tykätä ja alapeukuttaa (vaikka alapeukkujen lukumäärä on nykyään poistettu kaikkien paitsi videontekijän näkyvistä). Konseptina se on erittäin hieno alusta, josta voi löytää muun muassa opetusvideoita, videopelien läpipeluita, musiikkia tai kokkausvideoita. Olen nuoresta pitäen käyttänyt palvelua aika lailla päivittäin, sillä monet kiinnostuksenkohteeni jakavat ihmiset käyttävät nettiä ja somea ahkerasti. Lisäksi videot auttavat rentoutumaan, kun saa laitettua 'aivot narikkaan' ja katsottua jotakin täysin turhanpäiväistä pitkän päivän jälkeen. Nykyään Youtube on lisännyt mahdollisuuden tehdä Youtube short -videoita. Formaatiltaan ne ovat pystysuunnassa kuvattuja lyhyitä, noin minuutin mittaisia videoita, joita voi helposti selailla helposti puhelimelta. Mainitsen Short-videoista siksi, koska niiden tuoma trendi on mielestäni mielenkiintoinen. Tämä kilpailee luultavasti Instagramin tai TikTokin kaltaisia palveluita vastaan, joissa on samanlaista helppoa selailusisältöä. Niihin uppoutuu helposti tunneiksi kerrallaan, mikä ei ole mielestäni hyväksi aivoille. Uskoisin, että katseluaika ampaisee Youtuben tilastoissa heti korkeammalle short-sisällön vuoksi. Tämä on tietysti hyvä juttu videopalveluiden suosiolle ja tuotolle. Käytän Youtubea pääosin koneella, joten Short-ansaan astumisen vaaraa minulla ei onneksi yleensä ole. Enkä voisi suositellakaan liiallista lyhyiden videoiden katsomista kenellekään - oma keskittymiskykyni on siitä vuosien mittaan kärsinyt jo riittävästi. Somekanavana Youtube on lähtökohtaisesti toimiva ja tarjoaa työpaikan monelle sisällöntuottajalle. On kuitenkin hyvä pitää mielessä, että Youtubessa jylläävät mis- ja valitettavissa tapauksissa myös disinformaatio. Tätä on vaikea estää missä tahansa somekanavassa, jos käyttäjäkunta on muutenkin yhtä valtava kuin Youtubessa. Halutessamme mukaan haittoihin voisi laskea nämä aiemmin mainittujen short-videoiden huonot puolet. Toinen iso huoli taas tulee lasten katsomasta sisällöstä. Nykyään Youtube (n.d.) vaatii tubettajia eli videoiden tekijöitä määrittämään sisällön olevan lapsille tai aikuisille sopivaa. Jokaisen maan on toteltava USA:n COPPA-lainsäädäntöä. Jos sisältö leimataan lapsille sopivaksi, kommenttikenttä poistuu käytöstä, ja epäsopiva lapsille suunnattu sisältö voi johtaa Youtuben tai jopa lain toimenpiteisiin. Muistan tämän muutoksen järisyttäneen monia tubettajia, varsinkin heitä, joiden sisältö voisi sopia kaikenikäisille. Mikä on raja kaikenikäisten ja lasten sisällössä? Ongelmana mielestäni on myös se, että vaikka nuoremmalle ikäryhmälle suunnattua sisältöä tällä lailla lajiteltaisiin, ei se silti juuri takaa kaikkien videoiden olevan lapsiystävällisiä. Vaikka itse pienenä en kohdannut pelottavaa sisältöä Youtubessa oikeastaan ikinä, samaa ei voi välttämättä sanoa yhä nuorempien katsojien, jopa alle yksivuotiaiden, puolesta. Sisältöä on niin monenlaista ja moneen lähtöön, sitä tulee vauhdilla koko ajan, mikä on oikeastaan aika pelottavaa. Tulevaisuus vain voi kertoa, onko lainsäädäntö ollut toimiva. Mutta se Youtubesta. Omista kokemuksista käyttäjänä ja palvelun säännösten muuttumisesta voisin kirjoittaa kokonaisen esseen, tosin se menisi varmaankin aiheesta reilusti ohi. Sen vielä mainitsen, että yleensä ajattelen Youtuben olevan eräänlainen vapaa-ajan some. Sitä voisi käyttää myös opiskelemallani kirjastoalalla, sillä olen nähnyt Youtubessa esimerkiksi kirjavinkkivideoita. Yleensä kirjastoalan ihmisiä ja kirjastojen somekanavia tuntuu löytyvän Instagramin tai Facebookin puolelta - ehkä pelkkien kuvien tai tekstien kirjoittaminen on helpompaa kuin kokonaisen videon suunnittelu, kuvaaminen ja editointi. Työpäivässä harvoin riittää pidemmän videon tekemiseen aikaa. Näitä ennen kuitenkin haluaisin mainita Linkedinstä, joka on minulle entuudestaan täysin tuntematon. Olen nähnyt, kun joku toinen alustaa käyttää, mutta en ole itse rekisteröitynyt sinne koskaan. Olen kuitenkin sitä mieltä, että Linkedin voisi olla myös kätevä työkalu tulevaisuudessa työnhakijana olemisen osalta. Linkedinin ohjeen (2024) mukaan Linkedin on työnhakijoille ja -antajille suunnattu alusta. Omaan profiiliin voi lisätä muun muassa omia kiinnostuksenkohteita ja tietoa työkokemuksesta. Merkittävää palvelussa on myös verkostoituminen työkaverien ja työnantajien kanssa. Työpaikkoja on mahdollista etsiä Linkedinin kautta, eli palvelu on todella työelämäpainotteinen. Sosiaalisen median tuttuun tapaan kuvien, videoiden ja artikkelien julkaisukin onnistuu. Offline-tapahtumat ovat täysin uusia asia minulle, jännittävää, että sellaisia voi pitää somealustalla. Hauska idea sekin. Verkostoituminen Linkedinissä olisi erityisesti hyvä asia, sillä kirjastoalalla ovat aika tiukat verkostot. Myös uusi työnhakualusta olisi hyödyllinen, varsinkin sellainen, jossa aiempi kokemus olisi helposti näkyvissä yhdessä paketissa. Yksinkertaisesti sanottuna - työnhakijalle erittäin positiiviselta kuulostava somealusta. Ehkä minun pitäisi luoda profiili valmistuttuani. Aiemmin esiinottamani Facebook tuntuu minun mielestäni aika vanhalta somealustalta, vaikka se on vielä hyvin elinvoimainen. En ole käyttänyt Facebookia vuosiin aktiivisesti, enkä oikeastaan tiedä miksi. En osaisi varmaan enää luoda postauksia, joten harjoitus olisi minulle hyväksi. Koen kuitenkin Facebookin tarpeelliseksi, sillä näen yhä yrityksiä, joiden pääsomekanava on Facebook. Asiakaskunta vaikuttaa olevan Innowisen Harto Pönkän (2024) katsauksen mukaan ensisijaisesti yli 30-vuotiaat. Samassa katsauksessa mainitaan myös videopalvelu Tiktok, joka on nuorten, 18-vuotiaasta ylöspäin, suosima palvelu. Kirjasto, joka haluaa olla yhteydessä laajasti asiakkaisiinsa, hyötyisi mielestäni molemmissa somekanavassa olemisesta. Tiktokkiin en ole koskaan luonut profiilia, eikä se varsinaisesti vapaa-aikaa ajatellenkaan minua kiehdo - ehkä olen vain niin tottunut Instagramin käyttäjä. Lisäksi Tiktok lievästi pelottaa minua, ehkä Youtube short –ansaa ajatellen, ja Instagram reels (samankaltainen järjestelmä sekin) -suohon valitettavan usein uponneena. Nuorten saaminen mukaan kirjaston tapahtumiin ja muutenkin kirjojen suosittelu ja kirjaston esittely voisi kuitenkin toimia hienosti TikTokin kautta. TikTokin tietämys loisi mielestäni oivat mahdollisuudet toimia sisällöntuotantotiimissä kirjastoissa, mikä olisi hauskaa puuhaa. Tiktok-videot ovat huvittavia, sen voin myöntää - varmaan niiden tekeminenkin on. Olen huomannut, että kirjastoalan sometilit tuntuvat välillä muistuttavan toisiaan. Yleensä asiakkaille viestitään tulevista tapahtumista ja kirjaston aukioloajoista. Esimerkiksi Turun kaupunginkirjasto tiedottaa @turunkaupunginkirjasto Instagram-tilillään (n.d.b) juuri tällaisista ajankohtaisista asioista. Heillä on myös kirjaston palveluista kertovia opetusvideoita. Instagram-tarinoissa on järjestetysti tietoa tapahtumista, mutta myös ihan kirjaston jokapäiväisiä juttuja yhteen pakettiin laitettuna. Kaupunginkirjastolla on myös Facebook (n.d.c), jonne lisätään aika lailla tapahtumapainotteista sisältöä - missä mitäkin on ja milloin. Facebookissa erikoista on se, että käyttäjät voivat myös ilmoittautua tulevansa tapahtumiin, mikä on mielestäni hauska lisä vuorovaikutteisuuteen. Selkeys kaupunginkirjaston sisällössä on minusta hienoa ja tärkeää. Tapahtumapaikka ja –aika mainitaan postatussa kuvassa että postauksen kuvaustekstissä. Savuutettavuutta eli digitaalisen sisällön luettavuutta on siltä osin luotu. @Trekirjasto Instagramissa (n.d.e) on tehnyt kuten Turun pääkirjastokin, että eri osastoilla on omat sometilinsä. Täten esimerkiksi musiikista kiinnostuneet saavat musiikkiosaston kanavan kautta paremmin tietoa heitä kiinnostavista asioista. Lisäksi uskoisin jaottelun helpottavan somevastaavien työmäärää. Instagramissa kiinnitetty postaus kertoo myös, että trekirjastoilta löytyy Facebook ja Youtube-kanava. Tämä on mielestäni loistavaa, koska muuten somekanavia ei ehkä tajuaisi etsiä muualta. Instagram sisältää tapahtumainfoa, kirjavinkkejä, kirjaesittelyitä ja uutisia kirjaston jutuista. Tarinoissa on hauskoja tapahtumia, kuten pehmoleluvaalit ja Read Hour useammalta edelliseltä vuodelta (viitattu 5.9.2024). Kurkistin myös Tampereen kaupunginkirjaston Youtube-kanavalle (n.d.d), jonne näemmä ladataan aika lailla kaikkea kirjavinkeistä kulttuuritapahtumiin. Syyskuussa 2024 suurin osa uusimmista videoista liittyi Taru Sormusten herrasta –teatteriesitykseen ja sen tekijäkaartiin. Mielestäni on mahtavaa, että kirjasto voi tuoda tällä lailla esille myös kulttuuritapahtumia somekanavillaan. Somen käyttö on näissä molemmissa esimerkeissä oikein hyvää, koska sisältö on laajaa ja monelle asiakkaalle mieluisaa. Kyseessä on perustiedotusta sekä paljon erilaisia tapahtumia ja kulttuuritempauksia. Mielestäni tilit tuovat hyvin esille, että kirjastot ovat pidettyjä paikkoja – sen todistaa esimerkiksi tähtiarvostelu Turun kaupunginkirjaston Facebook sivuilla, hurjat 4,5 (viitattu 5.9.2024). Itsekin toivoisin, että jonakin päivänä voisin päästä tekemään kirjaston somealustoille joitakin julkaisuja. Tiktokista puhuttaessa mainitsin tästä hieman, mutta käsikirjoittaminen ja videoiden editointi olisi mielipuuhaani. Toisaalta perus tapahtumista tiedottaminen olisi hyvää harjoitusta markkinointitietämystä ja saavutuksellista viestintää ajatellen. Hyödyllisiä asioita nykypäivänä, kirjastoalalla että internetin syövereissä muutenkin. Lähteet:

Linkedin. 2024. Mikä Linkedin on ja miten voin käyttää sitä? Viitattu 5.9.2024. https://www.linkedin.com/help/linkedin/answer/a548441 Pönkä, H. 2024. Sosiaalisen median katsaus 02/2024. Dia 8. Viitattu 5.9.2024. https://www.innowise.fi/fi/sosiaalisen-median-kaytto-suomessa-somekatsaus-022024/ @Tampereenkirjasto. n.d.d. Tampereen kaupunginkirjaston Youtube-kanava. Viitattu 6.9.2024. https://www.youtube.com/@TampereenKirjasto

@trekirjasto. n.d.e. Tampereen kaupunginkirjaston Instagram-tili. Viitattu 6.9.2024. https://www.instagram.com/trekirjasto/

@turunkaupunginkirjasto. n.d.b. Turun kaupunginkirjaston Intsagram-tili. Viitattu 5.9.2024. https://www.instagram.com/turunkaupunginkirjasto/ @Turun kaupunginkirjasto - Åbo stadsbibliotek - Turku City Library. n.d.c. Turun kaupunginkirjaston Facebook-tili. Viitattu 6.9.2024. https://www.facebook.com/turunkaupunginkirjasto/?locale=fi_FI Youtube help. n.d. Determining if your content is “made for kids”. Viitattu 5.9.2024. https://support.google.com/youtube/answer/9528076?hl=en#zippy=